20140220

the sun, it rises slowly as you walk

käännyn pois halauksesta ylittääkseni suojatien ja
yhtäkkiä kaikkialla ympärilläni on syksy
kuivaa asfalttia ja ihmisiä kulkemassa päin näkökenttää
kylmä tuuli valuu poskilta kaulaa pitkin mun sisään
ja -2 astetta tuntuu jäädyttävän kyyneleet kiteiksi

se ei ole viime syksy vaikka kuulokkeissa soi richard waltersia
se ei ole mikään se on vain kuivaa ilmaa liian lähellä hengitysteitä
vaihdan musiikkia ehkä nyt onkin vuosi 2012 tai en ole varma
ehkä olemme kaiteella istumassa suuren kaupungin valojen yllä
ja on syksy-yö ja mulla on vieras takki päällä ja sä poltat tupakkaa.
deep purplea, kingston wallia, babyshamblesia ja the kookseja.
nyt on päivä
asemalaiturilla ihmiset juoksee ja mietin ehkä nyt onkin
toissavuodesta vielä edellinen ja alkusyksyn kuuma aurinko
helsingin kallio ja ihmiset ja mumford and sons huutamassa kovaa
meidän pienissä sieluissa ja ja paljaissa jaloissa. mitämitämitä
mitä nyt. mitä mä ees teen?
en osaa mennä kotiin.

ehkä nyt on kevät
10, 11 tai 12. joo.
tai ehkä
ei ole enää mitään.