20131118

ashes falling like snow, as the wind blows their last breaths upon the breeze

      ja minä toivoisin että siunaamispäivänä paistaisi aurinko
lohkoisi keltaisilla säteillään pölyistä ilmaa.
     olisi kirpeän hiljaista ja vähän katkonaista
  ja sitten kaikki punoutuisi yhteen, tänne jääneet jatkaisivat elämää
                       he hymyilisivät eikä se sattuisi enää.

on kylmä.




2 kommenttia:

  1. voi :---( kyllä se sattuisi, niin kauan kuin mikään voi sattua.
    pidän kuitenkin kertomistyylistäsi hirmuisesti. kun vain lauseittesi kauneus riittäisi lämmittämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista

kerro kerro kuvastin