20130827

I'm six feet from the edge and I'm thinking; maybe six feet ain't so far down

Auringonnousun sunnuntai-aamu. Jalkoja paleli kun istuin parvekkeella. Ilma tuoksui kirpeästi syksylle, aurinko hymyili vielä paahdettaan. Ja se tuoksui kuin aiemmatkin syksyt. Kuten vaikka silloin kaksi vuotta sitten. Tai viime loppusyksyn oranssiin verhoutunut Tukholma. Musiikkia jota ei ehkä olisi pitänytkään kuunnella. (Sunday morning). 
Enkä minä oikeastaan halunnut muistaa mitään. Enkä minä oikeastaan halunnut olla yksin. 
 ~
Tehtiin sitten ystävien kanssa yksi pieni roadtrippi. Vanhoja viljasiiloja radanvierellä ja graffiteja. Hylätyn näköisiä rakennuksia. Venlan kanssa ainakin palataan kyllä vielä joskus sopivan hetken saapuessa kiipeilemään.

5 kommenttia:

  1. TOI STAR WARS NEULE XD mut hei sitä mun piti ilmottaa että dyyd mihi sä oot kadonnu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :--D!!!<3
      mut joo ainaki täältä blogista olin kadonneena reilun kuukauden kun.. oli hirveet luovuudentuskat ja mikään ei ollu tarpeeks hyvä ja sit EN SAANU VAAN AIKASEKS esim. ladata pelkkiä kuvia koska en ollu tyytyväinen siihenkään ratkasuuuun ja päivä päivältä kävi vaikeemmaks--
      --SELISELI

      en mie muuten oo mihinkää kadonnu paitsi ehkä pitäis opetella pitää yhteyttä ihmisiin
      edelleenki

      Poista
    2. no jopas on perkele! siiselisiiis ellet jollet roadtrippaile useemminkin niin nähdään ehkä joohan kouvolassa, kelasin tässä jossain välissä ilmestyä sinne XD jokasyssyinen kuvolakaipuu iskee

      Poista
  2. http://www.youtube.com/watch?v=UIFKLUw_NQw

    VastaaPoista

kerro kerro kuvastin