20130225

And all the lights of London are like a million reproachful eyes

löysin puhelinlaatuisen kuvan elokuulta(?). toi oli pirun mukava ilta. soijalattee ja hesesafkaa kattoparkkipaikan 
kaiteen(?) reunalla, käsityöläsikortteli ja radanvarsi-fiilistely, kaduilla soi kovaa musiikkia. taiteellinen yö 
ja ylikulutan tätä kuvaa kaikkialle koska täs on hyvät fiilikset. oh muistot.

20130219

the courage you gave me is 110 million! 110 million!

lintsasin aamun ekan tunnin koulusta ja kävelin valosassa kouluun kovan tuulen saattelemana. ja ihan pienen hetken haistoin kevään. ajattelin viime kevättä ja tuli vähän ikävä toukokuuta. kiira ja riksu ja peruskoulunlopetushypetys. maailma on hölmö. tänään koulussa vielä otin jasminan kanssa random puskemiskisan kun se tuli käytävällä vastaan, enkä oikeestaan tiennyt ollenkaan mitä olin tekemässä. makasin myös leveesti lattialla keskellä käytävää, ja elin hitaasti kuluvan päivän mukana itekkin hitaasti ja chillisti. keskiviikko, torstai, perjantai, loma.    helsinki. ja pari ihanaa.

20130218

Kruunajaiset

Tässä taannoin yli viikko sitten kruunattiin ittemme kuninkaiks. upeet oli kruunut. ja juostiin myös liian kovaa 
pimeessä parkkihallissa. tai no mie juoksin. jammailtiin myös red-hottien tahtiin yöllä bussipysäkillä. ja viettettiin 
lagista sunnuntaita seilan kanssa Zeldaa pelaten. ihan kivaa tosiaan. rappiota. sitäkin vaihteeksi.

perjantaina suuntaan pääkaupunkiin. punapää tulee taas suomeen. 4 päivää. 

20130217

I had forgotten what you mean to me. I forgot a lot of things

oli päivät niinkuin lentohiekkaa, joka pikkuhiljaa vähän kerrallaan
                                      minut syövereihin sai, ja sitä pelkään tottakai
                       kun ei tanssia voi pakkopaidassa

                                                                                          niin palaan viattomuuden aikaan,
                                                                                                               jolloin rakkaus sai onnesta itkemään.
         jo aikaa sitten huomasin, olen täällä ennenkin
minä ollut
                                                                                                     mutta oppinut en mitään.

kuulen sunnuntai-aamuisin kaukaa junan äänen
en viimeistä vaunua voi tavoittaa
niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen
ja huomaan kun Hän katoaa.
Jussi Hakulinen - Hän katoaa

20130210

It's getting dark darling, too dark to see

mulla on takana
miljoona hyvää minuuttia tänä viikonloppuna.
elämää sanoisinko.
istun sun pöydän reunalla
sinä ikkunalaudalla

puhutaan matkustamisesta, maailmoista.
jotain rauhallista musiikkia, kiitos.

olet tämän hetken onnellinen,
nään sen.
ja minä katson sinua, sitten lattiaa
ja mietin

miksen ole kuin vuosi sitten.
vaikka kaikki voisi olla yhtä hienosti.
vai voisiko kuitenkaan.
minusta puuttuu puolikas.
ja siksi en ole kuin ennen.
                                             en ole onnellinen.

20130205

and you rip out all I have just to say that you've won


näissä kuvissa juon hyvin rappioituneena teetä seilan luona. ja kaikki on kai hyvinkin okei.
avaan suuni. ääliö. pyörin ympäriinsä, puhun tyhmiä. ääliö. ihan hävettää.
sä tulet siihen ja yritän olla normaali. en normaali ihan kokonaan, liian tylsää.
mutta sellainen, josta sinäkin voisit ihmisenä pitää.
mutta ei. ääliö. tyhmä. julma. ajattelematon. sekaisin, liian iloinen.
ja nauran siinä tyhmänä tai sanon jotain väärää. et varmaankaan arvosta minua.

yksinäisyys suojelee minua. kun olen yksin omassa yksinäisyydessäni, olen minä.
ja jos silloin minut näät olen hiljainen tyyni minä. olen ihminen josta ehkä voisit pitää. 
pääni sisällä ehkä joku huutaa. se huutaa ajatuksia 100 kilometrin tuntivauhdilla päin seinää. 
pää hajoaa.
mutta olen hiljaa. en ole ääliö. olen sivistynyt. olen miltei tunteettoman oloinen.
mutta tunteita. voi, niitä on liikaa. ja ajatuksia. omassa päässäni. viisasta pohdintaa, kyseenalaistamista. 
ja sen kaiken näät silmistäni ja voit ehkä ymmärtää minua.
mutta olen minä itse ja kaiken lisäksi voin tehdä itselleni mitä vaan. olen minä hieman hukassa, 
mutta en sano mitään tyhmää joka saisi minut katumaan.

mutta ei. ystävät suojelevat, niin sanotaan. niin on kerrottu. 
he ovat kanssani vaikka olen ääliö, josta sinä et ehkä sittenkään pidä. 
tyhmä ja hullu ja sekaisin. ehkä on parempi että sinulle selviää se heti. ääliö. minä niin. 
ja ystävät suojelevat minua olemasta kokonaan itseni herra. he suojelevat minua kun omat ajatukseni 
hyökkäävät minua vastaan. estävät tekemästä itselleni mitään ajattelematonta. 
rikkomasta merkitystä.

mutta enhän minä tee mitään ajattelematonta. ei. ajattelen ehkä liikaakin. 
ja joskus ajattelen hyvinkin liian tyhmästi.  
ja siksi panikoin siitä millainen minun pitäisi olla silloin kun olet läsnä. 
yritän olla hiljaa. yritän olla viisas.
pää hajoaa.

20130202

Well i wonder, do you hear me when you sleep?

 Käytiin Annelen ja Venlan kanssa perjantai-iltana ilahduttamassa kotonaan kipeilevää Auraa, 
ja vietiin mukanamme iloista mieltä ja jäätelöä. Kuunneltiin The Smithsejä vanhoilta vinyyleiltä ja piirreltiin seiniin. 
Syötiin myös Auran kokkailemaa avokadopastaa, ja muuten vaan hengailtiin kun ollaan niin ihania.
Tekevät nuo immeiset mut aina onnelliseksi.
Tänään roudattiin pikkuveljen kanssa telkkari sen huoneeseen, ja ollaan vaan maratoonailtu, 
pakotin sen nimittäin katsomaan erästä sarjaa.......
Kuitenkin mie taidan nyt ehkä käydä ulkona kävelyllä, aivot sulaa sisätiloissa.