20120909

olla onnellinen saan hetken sen, kun kuulla sun äänesi saan. silloin silmäni sulkea tahdon ja kulkea jaksan mun polkua vaan

On ilta taas
Ja mä yksin kävelen
Tämän puiston halki kerran kuljettiin
Haaveita vain
Eihän meillä silloin muuta ollutkaan
 On ilta taas
Ja mä melkein kuulen sen
Kuinka askeleesi hiekkaan kahahtaa
Haaveita vain
Niihin uskottiin me tuskin kumpikaan
 On ilta taas
Sinun ootan saapuvan
Sua ootan vaikka luulen ettet jää
Haaveita vain
Sydän tahtoo niitä yhä elättää
 Katulamput polttaa yöhön aukkojaan
Sinä heität pienen kiven ikkunaan
On kaikki niin kuin ennen
Kun me hetki jutellaan
Taas kahdestaan
...
Mä en kestä enempää
Kuule pyyntö tää
Ja sano että jäät
 tiedän et oon kirjottanu tästä liikaa. ja tiedän et syyslomaa on viel liikaa aikaa. 
en voinu lähettää kiiralle kirjettä ku mul ei oo sen osotetta. modernina nuorena lähetin sähköpostia. 
se kelpas. vaikken osannu kirjottaa mitää viisaasti. eikä kumpikaa osata mitää kirjesääntöjä.
mut ton viimesen kirjeen mä säilytän. ikuisesti. mul on ikävä.
voisin mennä koht keittää ison kattilan mausteista riisii vaan itelleni. 
vaikka kiira osas kyl maustaa ne paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kerro kerro kuvastin